Mitä onnistunut rekryprosessi meillä vaati?

Muistatko sen fiiliksen?

Moni osaa samaistua fiilikseen, joka seuraa kun lähetät työpaikkahakemuksen ja kukaan ei vastaa. Kaikki se vaiva omasta mielestä mahtavan hakemuksen eteen ja kukaan ei edes vaivaudu kertomaan, että hakemus on tullut perille.

Miksi kaikille pitäisi edes vastata? Pakko myöntää, että vielä viime vuonna myös Kiho oli yksi niistä yrityksistä, jotka eivät aina muistaneet vastata hakemuksiin. Olemme yrityksessämme pyrkineet siihen, että meillä olisi oikeasti kivaa töissä (eikä vain leikisti, vaikka joskus saattaakin Slack keskustelut mennä ihan leikiksi) ja siksi olisi tärkeää, että se sama fiilis välittyisi myös työnhakijoille. Myös niille jotka eivät sillä kertaa tulekaan valituiksi.

Fiilis, joka tulee kun kukaan ei vastaa, sai asian kehittämisen liikkeelle. Ryhdyimme ajattelemaan millaisen kuvan yrityksestämme annamme sille yksittäiselle hakijalle. Tässäkin asiassa sosiaalisen median voima voi vaikuttaa niin hyvässä kuin pahassakin, jolloin yhden ihmisen kokemus voi vaikuttaa monen ihmisen mielipiteeseen.

Richard Branson on sanonut:

“Clients do not come first. Employees come first. If you take care of your employees, they will take care of the clients.”

Koemme, että on tärkeää antaa jo ihan sieltä ensimmäisestä kontaktista alkaen mahdolliselle uudelle työntekijälle tunne siitä, että juuri hän on tärkeä.

Kuinka paransimme rekryprosessia?

Kuinka Kihon rekryprosessia sitten parannettiin? No automaatioilla ja toimivilla järjestelmillä tietenkin! On tärkeää, että joku muistuttaa, että hakijalle pitää vastata (joku muu, kuin ihminen). Järjestelmän tarjoamat hakijan nimellä varustetut viestipohjat auttavat ja tehostavat toimintaa huomattavasti.

Teknologia ei kuitenkaan poista inhimillisyyden tarvetta. Jokaiselle ei voi lähettää samaa tusinavastausta, vaan kuhunkin viestiin tulisi miettiä jokin pieni yksityiskohta, joka saa viestin vastaanottajan muistamaan yrityksemme hyvällä tavalla.

Panostus rekryilmoituksiin kannatti

Haluamme jo rekryilmoituksessa tuoda esiin yrityksemme arvot sekä sen fiiliksen mitä toivomme uuden työntekijän tuovan mukanaan. Rohkean persoonallinen ja pieni pilke silmäkulmassa kirjoitettu ilmoitus on osoittautunut ainakin Kihon tapauksessa houkuttelemaan yritykseemme monta mahtavaa tyyppiä. Olemme myös onnistuneet rekryämään niitä uhanalaiseksikin kutsuttuja osaavia ohjelmistosuunnittelijoita. Tosin heidän kohdallaan parhaiten lienee tehonnut yrityksen maine työnantajana, eivät niinkään rekryilmoitukset.

Teknologia ei kuitenkaan poista inhimillisyyden tarvetta. Jokaiselle ei voi lähettää samaa tusinavastausta, vaan kuhunkin viestiin tulisi miettiä jokin pieni yksityiskohta, joka saa viestin vastaanottajan muistamaan yrityksemme hyvällä tavalla.

Haastattelujen merkitys

Usein olemme myös antaneet, erityisesti ohjelmistosuunnittelun puolella, ennakkotehtävän tai kysymyksiä, jolloin hakija saa oikeasti todistaa osaamisensa ja haastattelun aikana on mahdollista saada huomattavasti laajempi kuva hakijan osaamisesta. Kun hakija joutuu haastamaan itsensä saattaa isojakin yllätyksiä tulla.

Kiholla rekryprosessiin on osallistettu myös tiimien vetäjät, koska he tulevat loppupeleissä työskentelemään valittujen henkilöiden kanssa. On helpompaa sitouttaa tiiminvetäjiä huolelliseen perehdykseen, kun he ovat saaneet olla mukana valitsemassa henkilöitä.

Riikka Koponen, hallintopäällikkö
044 593 9977
riikka@kiho.fi
No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.

Open chat
1
Laita viestiä!
Hei!
Laita viestiä, vastaamme myös WhatsApp:illa!